Kädetön mies ja olympiavoittaja

Kelkkamäen hautausmaa on tuttu ja tärkeä paikka lievestuorelaiselle Leo Asikkalalle. Asikkala on syntynyt vuonna 1936, joten tänä vuonna 100 vuotta täyttävältä hautausmaalta ”joka toinen hauta on tuttu”.

- On vähän niin kuin palaisin takaisin tehtaalle töihin. Tehdas työllisti parhaimmillaan 600 ihmistä, tuumaa Asikkala, joka työskenteli Haarlan tehtaalla 34 vuotta.

Kävelemme katsomaan sankarihautoja. Asikkala näyttää kahden sodassa kaatuneen opettajan haudat.

- He eivät vielä ehtineet opettaa minua, koska en ollut silloin koulussa.

Risto Jutilan sankarihaudan kohdalla Asikkala kertoo henkilökohtaisen muiston.

- Olin äitini kanssa tehtaan yleisessä saunassa, kun tieto Jutilan kaatumisesta tuotiin hänen sisarelleen, joka myös oli saunassa. Tuo kohtaus on jäänyt vahvasti mieleen, kuten monet muutkin sotaan liittyneet muistot – olihan oma isäni rintamalla. Tähän taas on haudattu Suurosen Paavon isä, Eino Albert, joka kaatui talvisodassa. Häneltä jäi 9 lasta.

Hautausmaalta löytyy myös lievestuorelaisia kauppiaita.

- On Heinot, Hintikat, Kalliot ja Mönkköset. Kaikki tulivat minulle jo lapsuudessa tutuiksi.

Ensimmäinen hautausmaalle haudattu oli varusmies Väinö Hänninen vuonna 1923.

Kuuluisuuksia ja kätilö

Hautausmaalle on haudattu myös paikkakunnan kuuluisuuksia.

- Yksi tällainen oli Antti Levänen, kädetön mies. Hän piti kylällä kioskia ja oli myös innokas hevosmies. Seurasimme usein ihmetellen, mitä kaikkea hän pystyi tekemään ilman käsiä, Asikkala muistelee.

Löytyy hautausmaalta ainakin yksi ulkopaikkakuntalaisillekin tuttu henkilö.

- Olympiavoittaja, soutaja Sylvi Saimo on haudattu tänne sukuhautaan. Hän oli urheilu-uransa jälkeen mukana myös kunnallispolitiikassa, ja oli kansanedustajanakin vuosina 1966–1979.

Merkittävä nainen monelle lievestuorelaiselle oli myös kätilö Edit Olkkonen.

- Hän päästi minut ja kolme sisarustani maailmaan, kiittää Asikkala.

Iso merkitys

Kelkkamäen hautausmaa sai alkunsa lievestuorelaisten aloitteesta. Oman hautausmaan tarvetta perusteltiin muun muassa sillä, että kirkonkylään oli pitkä matka, joka etenkin kelirikkoaikana oli hankala kulkea. Seurakunta ei aluksi ollut innostunut perustamaan uutta hautausmaata, mutta vihdoin vuonna 1923 kirkkovaltuusto näytti sille vihreää valoa – kun lievestuorelaiset itse vastasivat hautausmaan kunnossapidosta ja sen kustannuksista.

- Omalla hautausmaalla on iso merkitys – etenkin meille ikääntyneille. Usein tulee kesäiltaisin käytyä täällä kävelemässä, ja usein myös tapaa ihmisiä, jotka ovat muuttaneet muualle, mutta ovat täällä käymässä. Samoin tänne tuodaan ihmisiä haudattavaksi muualta Suomesta. Moni kaipaa kotiseudun multiin. Hautausmaan kappelikin on mielestäni onnistunut – onhan sen suunnitellut Lievestuoreelta kotoisin ollut Pirkko Ilonen, omaa sukua Peussa, Asikkala kertoo.

Teksti ja kuva Kirsi-Marja Nurminen

Lähteenä käytetty Pertti Kuokkasen kirjoittamaa Laukaan historia III:a (Gummerus, 1983)

Kiinnostavatko Kelkkamäen hautausmaan kohtalot? Kelkkamäen 100-vuotisjuhlapäivänä 19.5.2023 Laukaan seurakunta järjestää hautausmaalla kulttuurikävelyn, jossa on mahdollisuus kuulla lisää Asikkalan tarinoita hautausmaalta. Kävely alkaa klo 12. Päivän ohjelmassa on lisäksi talkoot klo 9 alkaen. Lue lisää tapahtumakalenteristaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.