Hautauksia Hartikasta Pellosniemeen

Laukaan seurakunta ja sen ensimmäinen kirkko hautausmaineen on perustettu 1595 Tarvalaan, Hartikan kirkkomaalle. Toinen kirkko rakennettiin sata vuotta myöhemmin 1685 uuteen paikkaan kolmen vesireitin risteykseen, nykyisen hautausmaan sisäpuolelle. Tästä lähtien vainajia haudattiin uudelle kirkkomaalle.

Seuraavan sadan vuoden jakson aikana vainajia haudattiin kirkon lattian alle ja sen ympärille. Vuonna 1786 valitettiin kirkkomaalla vallitsevaa ahtautta. Ratkaisuksi esitettiin uuden kirkon rakentamista hautausmaan ulkopuolelle, koska sata vuotta vanha kirkko oli jo pahasti ränsistynyt.

Kolmas kirkko päätettiin kuitenkin tehdä vanhalle paikalle ja se valmistui 1798. Se ehti palvella kirkkokansaa 33 vuotta, kunnes tulipalo tuhosi sen 1831. Nyt toteutui ajatus kirkon paikan siirrosta ja uusi kirkko päätettiin rakentaa hautausmaan ulkopuolelle läheiselle Sysmäläisen mäelle. Kirkko valmistui 1835 ja on järjestyksessään seurakunnan neljäs kirkko.

Hautausmaa sai lopulta lisätilaa kirkon siirtymisen myötä. Seuraavan kerran hautausmaa kävi ahtaaksi 1860-luvun alussa ja sitä laajennettiin 1866 vanhan kirkon paikasta pohjoiseen ja länteen päin. Seuraavina vuosikymmeninä hautausmaa on laajentunut rinnettä alaspäin kohti Saravettä. Vuonna 1966 hautausmaalle tehtiin kokonaissuunnitelma. Viimeisin laajennus toteutettiin vuonna 2012.

Vuonna 2013 uusittiin vanhat käytävät, sadevesiviemärit, sähköt, vesijohdot ja valaistus. Nykyisin käytössä oleva alue on kooltaan viisi hehtaaria. Hautausmaata kiertää kaunis kiviaita, joka on valmistunut sodan kynnyksellä 1939. Se alkaa kellotapulin edestä ja kiertää hautausmaan länsi- ja eteläreunaa pitkin päätyen hautausmaan toiselle pääsisäänkäynnille.

Hauta-alueet

Laukaan hautausmaa jakaantuu erityyppisiin hauta-alueisiin:

  • Arkkualueet ovat perinteisiä arkkuhautaukseen tarkoitettuja alueita. 
  • Polttohautauksen lisäännyttyä tuhkauurnille on suunniteltu erityinen uurnasukuhauta-alue, johon voi pystyttää oman muistomerkin. 
  • Muistolehto on puolestaan tarkoitettu yksittäisille uurnille ilman omaa muistomerkkiä, jossa vainajan nimi merkitään yhteismuistomerkkiin. 
  • Sankarihauta-alue on perustettu talvi- ja jatkosodassa rintamalla kaatuneille vainajille.

Hautausmaan muistomerkit

Kirkon vieressä sijaitsee sankarihauta-alue. Sen yhteydessä on Lauri Leppäsen tekemä enkeliä ja lasta esittävä muistomerkki. Kirkon pihassa on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Myös kahdelle edelliselle Pellosniemessä sijainneelle kirkolle on pystytetty muistomerkki, joka on kirkkojen sijaintipaikalla.

Hautausmaan pysäköintipaikan viereisessä kulmauksessa sijaitsee vuoden 1918 sodan muistomerkki. Muualle haudattujen muistomerkki on kappelin vieressä. Läheisen hautapaikan ollessa kaukana toisella paikkakunnalla häntä voidaan muistella tämän muistomerkin juurella.

Hautausmaan läheisyydessä on myös Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki. Arwidsson syntyi vuonna 1791. Hän opiskeli Turun akatemiassa ja liittyi radikaaliin opiskelijapolveen, joka pyrki uudistamaan kirjallista ajattelua romanttiseen suuntaan (muutti nimensä kirjoitusasun muotoon Arwidsson). Opiskellessaan Uppsalassa 1817-18 hän kiinnostui kansallisromantiikasta ja perusti Suomeen palattuaan Åbo Morgonblad -nimisen lehden vaalimaan kansallista herätystyötä. Lehden kritiikki valtiollista johtoa vastaan johti sen lakkauttamiseen keisarin päätöksellä 30. syyskuuta 1821. Arwidsson karkotettiin Turun akatemiasta ja hän muutti Ruotsiin 1823. Vuonna 1843 hänestä tuli Tukholman kuninkaallisen kirjaston johtaja. Arwidsson kuoli 1858 matkalla kotipitäjäänsä Laukaaseen. Hänet on haudattu Savonlinnaan. (Lähde: Wikipedia)

Korkea hautamuistomerkki, jossa lukee muualle haudattujen muistolle.

Entisten kirkkoherrojen hautamuistomerkkejä

Arvid Adolf Arvidsson oli Laukaan kirkkoherrana 1804–28. Suku oli kotoisin Taalainmaalta. Arvid syntyi Porissa 1762 ja alkoi käyttää sukunimeä Arvidsson (aikaisemmin Werre). Arvidin ja Annan avioliitosta syntyi viisi lasta, joista tunnetuin suomalaiskansallisen ajattelun herättäjä Adolf Ivar Arwidsson (ks. teksti yllä).

Karl Isak Wallenius oli Laukaan kirkkoherrana 1841–66. Wallenius tunnetaan aktiivisena kirkkoherrana, joka toimi myös lääninrovastina ja koulutarkastajana.

Anders Gustaf Indren oli Laukaan kirkkoherrana 1868–74. Indrenin aikana toteutettiin seurakunnan ja kunnan ero. Indrenin ansiota lienee kunnankirjaston perustaminen paikkakunnalle. Häntä voidaan pitää myös Laukaan kansakoulun isänä oltuaan puheenjohtajana kokouksessa, jossa päätettiin kirkonkylän kansakoulun perustamisesta.

Rovasti Indren lahjoitti Laukaan kirkkoon alttaritaulun, joka esittää Kristusta kirkastusvuorella.

Etualalla hautakiviä, taustalla näkyy Saraavesi ja saraakallio.