Laukaan kirkko sijaitsee kirkonkylän keskustassa. Kirkko on arkkitehti J.C.L. Engelin suunnittelema empire-tyylinen kirkko ja se valmistui vuonna 1835. Kirkkoon mahtuu 800 ihmistä.

Kirkon alttaritaulun on maalannut hovimaalari R.W. Ekman, ja se esittää Kristusta kirkastusvuorella. Alttaritaulu konservoitiin kesällä 2013.

Laukaan kirkon urut ovat 36-äänikertaiset ja ne on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1963.

Viimeisin peruskorjaus kirkkoon tehtiin vuonna 2002. Kirkko maalattiin sisä- ja ulkopuolelta. Katto uusittiin ja kirkkoon asennettiin sammutusjärjestelmä. Sakasti uudistettiin ja eteistiloihin rakennettiin morsiushuone.

Kirkon alakerrassa on vuonna 1997 valmistunut, kesällä 2019 uudistettu kirkkomuseo.

Laukaan kirkossa pidetään jumalanpalveluksia sunnuntaisin kello 10 sekä muina pyhäpäivinä. Kirkko on suljettu talvikaudella. Tänä aikana jumalanpalvelukset järjestetään Laukaan seurakuntatalolla osoitteessa Saravedentie 4. Vuonna 2024 kirkkoon rakennettiin uudet kokoontumistilat. Lue lisää sisätilamuutoksesta.

Kirkko on avoinna sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä kirkon suntioihin Katja Vejanderiin tai Kaija Wetterstrandiin (ks. yhteystiedot).

Laukaan kirkon urut

Laukaan kirkon nykyiset urut on rakentanut maassamme pitkään valta-asemassa ollut Kangasalan Urkutehdas. Urut valmistuivat marraskuussa 1963. Ne ovat kolmisormioiset ja äänikertoja on yhteensä 36. Myös edellisten urkujen (Thulé 1881) henki vaikuttaa näissä uruissa vahvasti: äänikerroista 11 on edellisistä uruista, ja urkukaappi on vanhojen urkujen kaappi julkisivuineen. Vanhojen pillien hyväksikäyttäminen lienee syynä siihen, että koskettimistot ovat diskanttipäästä neljän pillin verran normaalia lyhyemmät, sillä se oli normaali koskettimiston ulottuvuus 1800-luvun loppupuolen uruissa.

Urkujen rakennusajankohta osuu suomalaisen urkujenrakennuksen historiassa kohtaan, jossa urkutehdas oli hyvin kokenut sähköpneumaattisten urkujen rakentajana, mutta oli hitaasti ja hieman haluttomastikin kääntymässä rakentamaan moderneja mekaaniskoneistoisia urkuja. Niinpä useisiin tuon ajan urkuihin tehtiin sekakoneisto: osa uruista toimi tehtaan vanhalla rutiinilla rakentaman sähköpneumaattisen koneiston voimin, osa uruista taas vielä kehitteillä olleen mekaanisen koneiston avulla. Näitä kahta tekniikkaa sitten soittopöydässä yhdisteltiin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Urkujen äänittäjänä toimi urkutehtaan toinen urkuäänittäjä Antti Helanen, jonka sointi-ihanne oli pehmeän heleä sointi. Tätä tavoitetta edesauttoi Laukaan uruissa myös vanhojen pillien käyttäminen. Pienen urkukaapin ahtauteen ei koko äänikertamäärä olisi mitenkään mahtunut, mutta tilannetta auttoi selkäpillistön rakentaminen lehterin reunalle. Se oli myös aikakauden ihanteen mukaista. Kaikkiaan sekä soinnin että tekniikan puolesta näitä urkuja voi todellakin kutsua kompromissiuruiksi, niin monenlaisia eri kerroksia niihin on yhdistetty.

Laukaan kirkon urut Suomen urut -tietokannassaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Urkujen esittelyteksti: Marko Koskinen