Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Valtio leikkasi rahoitusta, hautaustoimen maksut nousevat. Mistä on kyse?
Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2024 hallituksen esityksen, jolla muutettiin valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annettua lakia. Lakimuutoksen myötä vuoden 2025 talousarviossa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta leikataan 19,6 miljoonan euron verran. Leikkauksen on määrä olla pysyvä. Samassa yhteydessä muutettiin ortodoksisen kirkon rahoitukseen liittyvää lakia.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilla on valtion niille lailla velvoittama eli lakisääteinen tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista. Tätä tehtävää varten kirkko saa valtionrahoitusta. Kirkolla on myös kaksi muuta lakisääteistä tehtävää, joihin se saa valtionrahoitusta: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito sekä väestökirjanpito. Kulttuuriperinnön osalta rahoitus on tarkoitettu kattamaan suojelukohteiden tavanomaista korkeammat kunnossapito- ja korjauskustannukset, kuten kirkkojen paanukatteiden tervaus ja kunnostukset perinteisin menetelmin.
Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. Myös hautaustoimea palveleva hallinto sekä kiinteistöt luetaan hautaustoimeen. Haudanhoitosopimukset ja hautaan siunaaminen eivät kuulu tähän kokonaisuuteen.
Seurakuntien hautaustoimi rahoitetaan osuudella valtionrahoituksesta sekä hautaustoimen maksuilla. Hautaustoimen maksutuotoista pääosa muodostuu hautausten yhteydessä perittävistä maksuista. Näitä ovat esimerkiksi hautapaikkamaksut, hautauspalvelumaksut, maksut vainajien säilytyksestä sekä krematorioita ylläpitävillä seurakunnilla maksut vainajien tuhkaamisesta. Lisäksi hautaoikeuden määräaikoja jatketaan muulloinkin kuin hautausten yhteydessä.
Seurakuntien jäsenten maksamia kirkollisverovaroja ei tule käyttää hautaustoimen kustannusten kattamiseen. Hautaustoimen palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille ihmisille, riippumatta siitä, ovatko he seurakunnan jäseniä vai eivät. Jäsenten maksamat kirkollisverovarat on käytettävä seurakunnallisiin tehtäviin, kuten hengelliseen työhön, lapsi- ja nuorisotoimintaan ja diakoniaan.
Jo nykyisellään osassa seurakunnista kirkollisverovaroja käytetään hautaustoimen tehtävien kuluihin. Sellaisissa seurakunnissa tilanteen voidaan katsoa loukkaavan seurakunnan jäsenten oikeuksia ja uskonnonvapautta.
Eduskunnan hallintovaliokunnan enemmistö totesi lausunnossaan asiaa koskevasta lakiesityksestä, että leikkauksella ei olisi vaikutuksia evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten ja kirkkoon kuulumattomien jäsenten yhdenvertaisuuteen, jos seurakunnat ja seurakuntayhtymät päätyvät korottamaan esityksen johdosta hautaustoimen palveluista perittäviä maksuja. Jos sen sijaan hautaustoimen kustannusten kattamiseen päädyttäisiin käyttämään kirkollisverojen tuottoa, hallintovaliokunta arvioi, että tilanne saattaa muodostua oikeudenmukaisuuden kannalta erilaiseksi.
Vuonna 2023 hautaustoimen kokonaiskustannukset Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa olivat noin 165 miljoonaa euroa. Seurakunnille jaettiin vuonna 2023 noin 112 500 000 euroa valtionrahoitusta. Tämä summa oli tarkoitettu kattamaan kaikkien seurakuntien lakisääteisten tehtävien eli hautaustoimen, kulttuuriperinnön ja väestökirjanpidon kustannukset.
Hautaustoimen maksutuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 35 miljoonaa euroa, ja ne kattoivat kustannuksista noin 21 prosenttia. Indeksijäädytysten ja -leikkausten vaikutus näkyy seurakuntien määräämissä maksuissa viipeellä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hautaustoimi on varsin kustannustehokasta. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymien hautaustoimen kokonaiskustannukset olivat 25,7 euroa asukasta kohden. Ruotsissa vastaava summa vuonna 2021 oli 43,8 euroa asukasta kohden.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisiä tehtäviä varten saamaa valtion rahoitusta leikattiin vuoden 2025 alusta 19,6 miljoonan euron verran. Vuodelle 2025 ennakoidut hautaustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 170 miljoonaa euroa.
Nyt vuodelta 2025 leikatusta valtionrahoituksesta hautaustoimen kustannusten kattamiseen on käytettävissä enää noin 85 miljoonaa euroa. Hautaustoimen maksutuotoilla katettavaksi jää siis noin 50 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Eduskunnan hallintovaliokunta edellyttää lausunnossaan lakiesityksestä, että seurakuntien jäsenten oikeudet turvataan suhteessa kirkkoon kuulumattomiin, eikä verotuloja käytetä hautaustoimen kulujen kattamiseen. Tämä merkitsee sitä, että hautaustoimen maksuja on korotettava jo vuodelle 2025.
Maksujen korotuksilla katettava vaje koskee sekä jo toteutettujen indeksijäädytysten ja -leikkausten vaikutusta sekä nyt tehtävän 19,6 miljoonan euron leikkauksen tuottamaa vajetta, joka on yhteensä vuositasolla noin 45 miljoonaa euroa.
Hautaustoimen maksut tulisi voida säilyttää vakaina. Seurakunnat ovat pyrkineet säilyttämään varsinkin paikkakuntalaisten hautapaikkamaksut alhaisina. Hautaustoimen maksut on tähän saakka määritelty oletuksella, että valtionrahoitus kattaisi kustannuksista pysyvästi suurimman osan. Koska haudan hallinta-aika on pitkä, tieto rahoituspohjan muutoksista tulisi tietää vuosia etukäteen.
Hautaustoimilain mukaan kattona maksuille ovat omakustannushinnat, joiden laskemista koskevat ohjeet kirkkohallitus on antanut seurakunnille yleiskirjeellään 14/2024Linkki avautuu uudessa välilehdessä. Lähellä omakustannushintaa olevia maksuja ei voi korottaa. Valtionrahoituksen leikkaus merkitseekin sitä, että etenkin tähän saakka edulliset paikkakuntalaisten hautapaikkamaksut nousevat tuntuvasti.
Hautaustoimen maksujen korottamisen seurauksena kirkollisveroprosenttia voidaan vastaavasti alentaa niissä seurakunnissa, joissa hautaustoimen kustannuksia on katettu kirkollisverovaroilla.
Vuoden 2025 veroprosentit on jo vahvistettu, muutokset kirkollisveroprosentin osalta voidaan toteuttaa vuonna 2026.
Budjettiperusteiseen valtionrahoitukseen siirryttiin vuonna 2016. Tuolloin tehdyissä päätöksissä kohtuulliseksi valtion osuudeksi kustannuksista katsottiin 80 prosenttia. Tehtävien määrä on kasvanut ja kasvaa. Laissa tätä kasvua ei ole huomioitu, mutta alun perin rahoitus sidottiin kuluttajahintaindeksiin. Vuosina 2017–2019 ja 2023 toteutettiin kuitenkin indeksijäädytyksiä ja -leikkauksia. Tämän myös rahoitus on jäänyt selvästi jälkeen alkuperäisestä 80 prosentin tavoitteesta.
Päivitetty 19.12.2024
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä