Keskiviikkona 3.7. kirkossa konsertoi laukaalaislähtöinen Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Director musices Jussila-Gripentrog toimi kirkkomuusikkona Kallion seurakunnassa vuosina 1971–2014 sekä Sibelius-Akatemiassa urkujensoiton opettajana. Hän on konsertoinut Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Espanjassa, Itävallassa, Hollannissa, Unkarissa, Virossa ja Venäjällä.

Kanttoripitoinen Jussilan suku on lähtöisin pienestä Puttolan kylästä Laukaassa. Jussila-Gripentrogin setä Martti Jussila toimi pitkään Laukaassa kanttorina.

- Lievestuoreen seurakuntakotiin etsittiin 1960-luvun lopulla kanttoria, ja kun olin soitto- ja nuotinlukutaitoinen, aloin soittaa jumalanpalvelukset ja muutkin toimitukset urkuharmoonilla ja sittemmin Kelkkamäen kappelissa sähköuruilla. Kesäsijaisuuksiakin tein muun muassa Laukaan kirkossa, Jussila-Gripentrog muistelee.

Jussila-Gripentrogin puoliso on saksalaissyntyinen Helmuth Gripentrog, joka työskentelee urkujen rakentajana ja äänittäjänä.

- Kymmenisen vuotta olen jo ollut eläkkeellä, mutta soittoa en ole jättänyt. Olen saanut harjoitella edelleen säännöllisesti Kallion kirkossa, ja minulla on myös kotona pienet, mutta aidot pilliurut, joiden ääressä kuluu tunteja lähes joka päivä.

Laukaan urkukonsertissa kuullaan muun muassa Bachia, Mendelssohnia ja Gordon Youngia.

- Ennen kuin konserttiohjelmaa pystyy suunnittelemaan, täytyy tietää, minkälaisesta soittimesta on kyse. Kaksia samanlaisia urkuja ei ole! Pääosa Laukaan soitinta on tyyliltään romanttinen. 1960-luvulla, kun urkuritkin alkoivat matkustella eri puolille Eurooppaa ja kuulivat aitoja barokkiurkuja, alettiin meilläkin rakentaa soittimiin solakampia äänikertoja, jotka soveltuvat paremmin barokkirepertuaarin esittämiseen. Laukaan urkuihin lisättiin vuonna 1963 selkäpillistö, jota käytän lähinnä Bachin kappaleissa. Laukaan urkujen erikoisuuksista mainittakoon kelloäänikerta, joita kuullaan Gordon Youngin sävellyksessä Carillon. Ohjelmistoni pyrin rakentamaan aina niin, että kulloinkin käytössä olevan soittimen resurssit tulevat mahdollisimman monipuolisesti esiin, kertoo Jussila-Gripentrog.

Jussila-Gripentrogin jälkeen urkurivuoron saa torstaina 4.7. vasta 17-vuotias Konsta Lallukka, joka on kanttori Anna-Maija Valjuksen oppilas.

- Innostuin uruista nelisen vuotta sitten. Jyväskylän seurakunnan kanttori Jukka Hassinen ehdotti Anna-Maijaa minulle opettajaksi, ja siitä se lähti. Käyn soittotunneilla kerran viikossa. Etenkin kesäisin tykkään käydä soittamassa eri kirkoissa urkuja – olen soittanut varmaan 50 kirkossa. Yleensä luvan saa helposti, kun kysyy kanttorilta etukäteen, paljastaa Lallukka.

Laukaan kirkossa Lallukka soitti viimeksi lokakuussa piispanmessussa.

- Urut olivat hyvät soittaa. Hieno loppusoitto saatiin messuun aikaiseksi.

Heinäkuussa Lallukka osallistuu Helsingin Urkukesään ja pääsee soittamaan tuomiokirkon urkuja.

- Laukaan konsertti toimiikin sopivasti tämän konserttitilanteen kenraaliharjoituksena.

Lallukka esittää Laukaan konsertissaan Léon Boëllmannin Goottilaisen sarjan, opus 25. Esityksen kesto on noin 20 minuuttia. Sekä Jussila-Gripentrogin että Lallukan urkukonsertteihin on vapaa pääsy.

Tule tutustumaan urkuihin

Laukaan kirkossa on mahdollista päästä paitsi kuulemaan myös kokeilemaan urkuja. Keskiviikkona 3.7. urkuja esittelee kanttorimme Leena Voutila-Makena klo 10–12 ja torstaina 4.7. klo 14–16 kanttori Anna-Maija Valjus. He kertovat, millaiset urut Laukaan kirkossa on ja miten ne toimivat. Halutessaan yleisö voi myös kokeilla, millaista uruilla on soittaa. Esittelyt sopivat kaikenikäisille, joten myös lapset ovat tervetulleita!

Lisätietoja kotisivuiltamme tapahtumakalenterista.