Papin polku vie läpi Laukaan historian
Lievestuoreenjärven rantamaisemissa kulkenut Papin polku sai nimensä Laukaan ensimmäisen kirkkoherran Eerik Markunpojan mukaan. Hänen työmatkansa 1500-luvun lopulla kulki Alatalon pappilasta Hartikan kirkolle. Sekä Laukaan seurakunta että kunta viettävät tänä vuonna 430-vuotisjuhlia – kiitos tämän kirkkoherran.
Eeva-Liisa Kovanen ja Eija Syrjälä opastivat kirjoittajaa Papin polulla. Polku päättyy Hartikan kirkkomaalle.
Nykypäivän kulkijan on hankala löytää Papin polun alkupäätä Alatalossa, sillä vanhaa pappilaa ei enää ole. Paikan kirkollisesta historiasta meitä muistuttaa enää pellon keskellä oleva niin sanottu Papin kivi ja Lievestuoreenjärven rantatörmällä seisova komea kuusi. Perimätiedon mukaan ensimmäinen pappila sijaitsi juuri kuusen kohdalla. Kulttuurihistorian havinaa on myös Alatalon talon nykyisessä päärakennuksessa, joka on Alvar Aallon 1920-luvulla suunnittelema. Siinä yhdistyvät uusklassismi ja pohjalainen maalaistaloarkkitehtuuri.
Lähdemme yhdessä oppaideni Eija Syrjälän ja Eeva-Liisa Kovasen kanssa kävelemään pellon reunaa ja etsimään polkua. Pian tulemmekin Heinäsen kirkkovenerantaan. Koska Hartikan kirkko sijaitsi keskellä vesireittejä, kuljettiin kirkkomatkat pitkälti kesäaikaan veneellä ja talvella jäätä pitkin.
Polkua on hankala löytää maastosta, koska ranta-alueelle on noussut uusia taloja ja kesäasuntoja. Välillä voi kuitenkin astua Eerik Markunpoika Finnon saappaisiin ja kuvitella kirkkoherran kapuavan kangasmetsän rinteillä ja poimivan mustikoita suuhunsa. Eerik Markunpojan luulisi nauttineen rauhallisesta kävelystä keskisuomalaisessa järvimaisemassa – olihan hän ollut savolaisjoukoissa mukana Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisessä 25-vuotisessa sodassa ja pelastautunut nuijasodan verilöylystä. Taistelun äänien sijaan Papin polulla kuulee käen kukkuvan.
Vuonna 1593 Rautalammin pitäjästä erotettu Laukaan seurakunta oli paljon nykyistä laajempi: siihen kuului kaikkiaan 27 kylää Saarijärveltä Konginkankaalle ja Äänekoskelta Niemisjärvelle. Vuonna 1646 Laukaaseen liitettiin lopullisesti myös Jämsän kyliä, kuten Jyväskylä, Palokka, Vesanka ja Vehniä. Seurakuntalaiset olivat pääosin savolaisia, ja he saivat toimeentulonsa maataloudesta ja karjanhoidosta.
Tallaanrannan uimapaikalla edessämme aukeaa Lievestuoreenjärven selkä. Tallaanrannasta eteenpäin matkanteko on helppoa. Astelemme Rantakylän kylänraittia kohti tienristeystä ja Mustankorpin saluunaa. Risteyksen jälkeen matkamme jatkuu hakkuuaukean reunaa kulkevaa polkua. Pian edessämme näkyykin Aumamäki. Aumamäki vie ajatukset vielä kauemmas historiaan – sijaitsihan siellä muinainen kokous- ja käräjäpaikka. Samoin lähistöllä on kivikautinen asuinpaikka ja ainoa Keski-Suomesta löydetty kalmisto. Aumamäen rinteessä voi vielä nähdä, missä kivikautinen rantatörmä sijaitsi. Vesi oli tuolloin noin 10 metriä korkeammalla kuin nykyisin.
Kohta saavummekin polun päätepisteeseen Hartikan kirkkomaalle. Sitä ennen ohitamme Hartikan torpan, joka on yksi Laukaan vanhimmista asuinpaikoista. Sitä asustivat aikoinaan Hartikat, jotka toimivat seppinä. Torppa on nykyisin yksityinen kotimuseo, ja siihen pääsee tutustumaan tilauksesta. Hartikan kirkko otettiin käyttöön vuonna 1593, mistä lasketaan sekä Laukaan seurakunnan että Laukaan kunnan saaneen alkunsa. Vanhasta kirkosta on vielä jäljellä luoteisnurkan kuusi salvoshirsikerrosta. Kirkko jäi pois käytöstä, kun uusi kirkko Laukaan Pellosniemeen valmistui vuonna 1685.
Papin polkuun on mahdollista päästä tutustumaan sunnuntaina 20.8.2023 Hartikan kirkkomaajuhlan yhteydessä.
Lähteenä on käytetty Nils Berndtsonin kirjoittamaa Laukaan historian osaa 1 (Keskisuomalainen, 1965) sekä Eija Syrjälän E-Tarvas-hankkeessa kokoamaa materiaalia Papin polusta.
Lisätietoja Papin polusta löytyy esimerkiksi tarvaala.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä-sivujen Hartikka- ja Tarvaalan tarinoita -osioista.
Teksti ja kuva: Kirsi-Marja Nurminen
2023-06-22 13:37:48.0